Tutkimustehtävät

 

Tutkimustehtävät

1. Viestinnän määrä ja viestintävälineet ratkaisevat viestinnän tehokkuuden

Hyvä viesti syntyy loogisesta rakenteesta ja hyvästä suunnittelusta. Johdonmukaista viestiä on helppo seurata. Tärkeintä viestimisessä on, että asian ydin kirkastuu sinulle eli löydät kirjoittamiseen juuri ne asiat, joista haluat puhua tai kirjoittaa. Pääasioiden ryhmittely kokonaisuuksiksi auttaa suunnittelun ja valmistelun laatimisessa. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 53-54, 57). Lukija kiinnostuu tekstistä, kun kirjoitat ja suunnittelet tekstin vastaamaan mielenkiintoiselta ja sellaiselta, jota hän ymmärtää. Sisältöön vaikuttavat myös ymmärrettävyys ja luettavuus. Tekstin ulkoasu vaikuttaa vahvasti siihen tarttuuko lukija tekstiin vai ei. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 75).

Näin ollen viestinnän määrällä ei ole varsinaista merkitystä viestinnän tehokkuuden kanssa. Mielenkiintoinen ja tärkeä sisältö sekä se mikä vastaanottajaa kiinnostaa ratkaisee enemmän kuin liian laaja viestinnän määrä ja sisältö.

Tehokasta viestintää suunnitellessa on tärkeää miettiä myös viestintäkanavat, missä teksti julkaistaan. Verkkoon tai painotuotteeseen julkaisu vaikuttaa käyttämiisi ilmauksiin ja tekstin pituuteen. Verkkoon julkaisussa on hyvä huomioida kirjoittaako internettiin vai intranettiin vai tuleeko tekstistä tekstiviesti vai sähköposti. Jos teksti päätyy painotuotteeksi, on hyvä miettiä, onko painotuote sanomalehti, tiedote, vuosikertomus tai jokin muu. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 53). Verkkoteksti poikkeaa paperista. Ne ovat visuaalisia, jolloin verkkosivuilla kävijä ennemmin katselee ja silmäilee sivuja olevia tekstejä. Ihmiset lukevat 25 prosenttia hitaammin näytöltä kuin paperilta, minkä vuoksi näytöltä lukemisesta ei pidetä. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 77). Eri viestintävälineet siis ratkaisevat myös sen, miten reagoimme viestinnän sisältöihin.

Onnistunut viestintä on aina pitkälti kiinni kahden osapuolen välisestä yhteistyöstä. Viestinnässä on olennaista tietää millaisen henkilön kanssa on tekemisissä, mikä häntä kiinnostaa, mikä on hänelle entuudestaan tuttua ja mikä häntä mahdollisesti motivoi. Vastaanottajan asemaan asettuminen edistää viestin välittymistä ja parantaa sen muistamista. Osa oppii kuulemalla, lukemalla ja osa itse tekemällä. Ihmiset lukevat tekstejä eri tavoin; silmäillen, syventyen ja toiset puolestaan käyttävät hakemistoja. Sen sijaan, että kirjoittaisi tekstin vastaamaan tutuinta ja helpointa tapaa, kannattaa miettiä vastaanottajan tarpeita ja odotuksia. Tekstiä tukee visuaalisuus ja lukijaa puhuttelevat väliotsikot. Viestinnässä onnistuu parhaiten mitä onnistuneemmin osaa asettua vastaanottajan asemaan. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 33-34).

Tyypillisenä viestintäongelmana voidaan pitää sitä, että tietoa on liian paljon tai liian vähän, tieto on väärää tai se on ajallisesti myöhässä. Jotta viestinnästä olisi jotain hyötyä sen pitäisi olla oikein mitoitettua ja oikea-aikaista. Näiden asioiden takia, organisaatioissa tulisi nykyistä enemmän keskittyä suunnitelmallisuuteen ja tiedon johtamiseen mahdollisimman hyvän tuloksen aikaansaamiseksi.(Blogijanne 2015).

Vain suunniteltu viestintä on tehokasta. Viestinnän suunnittelu edistää yrityksen yhteiskuvan rakentumista, vähentää yllätyksiä, tekee yllätyksistä hallittavia ja tehostaa kaikkien niin viestijän kuin vastaanottajan ajankäyttöä. (Lohtaja-Ahonen & Kaihovirta Rapo 2012, 88).

Voidaan todeta, että viestinnän mielenkiintoisuus, suunnittelu ja kohdentaminen vaikuttaa siis onnistuneesti tapaan vaikuttaa vastaanottajaan.

Blogijanne 2015. Esa Lehtinen. Luettavissa: http://esalehtinen.blogijanne.fi/2015/05/19/ala-sahlaa-tyopaikkasi-viestinnassa/. Luettu: 27.9.2020.

Juholin, E. 2009. Viestinnän vallankumous. WSOY. Helsinki

Lohtaja-Ahonen, S. & Kaihovirta-Rapo, M. 2012. Tehoa työelämän viestintään. Sanoma Pro. Helsinki.

2. Voin sosiaalisessa mediassa kertoa huoletta mielipiteeni työnantajastani, koska kyseessä on yksityinen tilini

 

Monelle yritykselle sosiaalisen median ohjeet ovat osa hyvä viestintästrategiaa. Hyvä ja asiantunteva ohjeistus kasvattaa positiivista työnantajamielikuvaa, kun käytännön ohjeistukset ovat osa perehdytyssuunnitelmaa, kaikkien saatavilla ja hyvin mietitty.

Sometus voi tehdä myös hallaa yritykselle. Työntekijöiden ylilyönnit voivat olla tahallisia ja tahattomia tilanteesta riippuen. Negatiiviset kommentit niin asiakkaista kuin työntekijöistäkin voi aiheuttaa haittaa niin yritykselle kuin työntekijälle itselleenkin. Vastuuseen voi joutua, kun mokailee oikein pahasti hetken tunnepuuskan vallassa, joutuen rikosoikeudelliseen vastuuseen. (Kupli 2018).

Vaikka ongelmia ei varsinaisesti olisikaan valmiiksi olemassa, voi negatiivinen päivitys tulla esiin milloin vain. Sosiaalisen median ohjeistukset ennen ongelmaa säästää maineen kolhiintumiselta ja säästää aikaa asian jälkiselvittelyiltä. (Kupli 2018). Pitää myös muistaa, että ohjeistukset myös tukevat somen käyttöä myös yrityksen hyväksi. Useasti positiivissävytteiset viestit jätetään julkaisematta, kun ei olla varmoja säännöistä. Hyviä viestinnällisiä vaikutuksia saadaan, kun kannustetaan koko henkilöstöä yrityksen viestinviejiksi ja rohkaistaan positiiviseen viestintään avoimesti.(Kupli 2018.)

Lakiin perustuva säännöstö kannattaa myös mainita, sillä työntekijä ei välttämättä tule sitä edes ajatelleeksi. Kunnianloukkaus on rikos, teki sen kuka tahansa tai missä tahansa. (Yle 2018.)

Työsopimuslaissa ja virkamieslaissa on määritelty lojaliteettivelvoite.

Lojaliteettivelvoitteen mukaan ”työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.”

Yksityinen tilikään ei suojaa virheiltä. Lojaliteetti velvoite sitoo työntekijää niin vapaa-aikana kuin työssäolo aikana. Työnantajasta ei saa mennä sanomaan mitä tahansa niin yksityisesti kuin julkisestikaan.

Yleinen harhaluulo on, että työntekijä luulee yksityisten viestien olevan eri asia kuin julkisiksi tarkoitetut viestit. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa Applella työskennellyt työntekijä haukkui yhtiötä omalla sosiaalisen median tilillään. Apple sai kuulla tästä ja irtisanoi työntekijän. Työntekijä piti irtisanomisia laittomana ja vetosi siihen, että oli toiminut omalla yksityisellä FB-tilillään. Englannin tuomioistuin totesi, että selitys ei auta, sillä FB-tili ei ole täysin yksityinen media. Päätöksessä todettiin, että irtisanotun päivityksestä pystyttiin päättelemään työntekijän työskennelleen Applella. (Yle 2016)

Hyvin yleisesti potkut voi saada negatiivisesta kirjoittelusta tai työnantajan haukkumisesta yksityisellä tilillä. ¨

Kupli 2018. Strateginen ja aikaansaava markkinointitoimisto. Luettavissa: https://www.kupli.fi/yrityksen-sosiaalisen-median-pelisaannot-mihin-niita-tarvitaan/. Luettu: 27.9.2020.

Yle 2016. Kotimaa. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-8661728. Luettu: 27.9.2020.

Yle 2020. Sosiaalinen media. Luettavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11210746. Luettu 27.9.2020.